Kauko Leinonen haaveili nuoruudesta asti tästä kyseisestä alueesta, "jospa joskus saisi tänne istutettua kaloja ja käydä metsällä omassa rauhassa". Muutama vuosi sitten tämä haave toteutui ja ensimmäiseen "kotalampeen" pääsi uimaan muutama kymmenen kiloa kirjolohia ja taimenia. Samaan aikaan valmistui ensimmäinen rakennus, kota, lammenrantaan.

Unelmahetki.

Vuosien saatossa kotaa on sipistelty, aluetta on laajennettu, lisää rakennuksia on tehty ja lisää on luvassa. Lammet on saaneet kesäisin latauksia taimenin ja kirjolohin, nieriöin sekä järvilohin.

Kalastajia on käynyt tutustumassa oikeissa erämaaolosuhteissa perho- ja uistinkalastukseen. Tuskin kukaan vierailijoista on joutunut lähtemään Kiimalammilta saamatta saalista.

Näin toimittajankin tekemällä marraskuisella pilkkiretkellä. Muutaman tunnin pilkkimisen aikana jään päällä käväisi useita taimenia, järvilohen poikasia sekä sievoisa nippu paistokarkeita ahvenia. Myös muutama nieriä kopsahti pilkkeihin joten täydellinen vierailu.

Eväät illaksi.

Kun kalojen istutuksesta oli kulunut useita kuukausia, sai parhaiten kalaa mustalla Mosarilla sekä vihreillä morreilla. Tämä selittyy sillä, että kalat ovat oppineet hakemaan lammesta luonnonravintoa, malluaisia ja erilaisia toukkia.

Myös kalat kasvavat ja sekaan on kalalaitokselta lipsahtanut aina vähän raavaampiakin yksilöitä. Viimekin kesänä kelan jarruja vingutteli 2,2 kg:n kirre, mutta suurempiakin on syvissä putrakoissa väijymässä niitä oikeita vieheitä.

Lähimpänä kotaa oleva lampi on pieni, pyöreä ja syvä potero, jonka ympärillä on kulkua helpottamaan tehty pitkospuut sekä muutama heittolaituri. Pienen suokannaksen takana on paljon suurempi lampare, johon Kauko kokeiluluonteisesti on istuttanut järvilohia sekä nieriöitä taimenten kavereiksi.

Yhdessä lammessa on kookkaita haukia siirtoistutettuina ja syvä, kirkasvetinen takimmainen lampi on saanut suojiinsa pelkästään nieriää.

Rannat ovat suhteellisen helppokulkuisia ja heittotilaakin löytyy. Kaikkiaan Kaukon hallintaan kuuluu Kiimalammen alueella 4 lampea sekä metsästysmaita 340 ha.

Kauko on vuodesta 1993 lähtien kehittänyt Kiimalammen aluetta määrätietoisesti, jalat maassa periaatteella. Pikkuhiljaa rakennellen on kodan ympäristöstä tullut viihtyisä ja toimiva pienehkö lomanviettopaikka. Kota vetää 6 -8 henkeä, joille nukkumatilaa on tällöin kunnolla. Lisäksi alueella on pari kangaslaavua, jotka kumpikin vetävät 4 - 6 yöpyjää. Kalanistutuksia on tarkoitus lisätä vuosittain sopivaksi, tarkoituksena taata kävijöille saalista elämyksien ohella.

Lohien lisäksi Kaukon lammissa asustaa perinteinen ahvenkanta, isojakin körmyniskoja seassa. Pienemmät ahvenet kelpaavat eineeksi taimenelle, mutta kirjo- ja järvilohen ruokapuolelle Kauko mietti ratkaisua pitkään. Sitten järvilohilampeen molskahti kokeiluluonteisesti siian- ja harjuksenpoikasia.

Siianpoikaset ovat tarkoitettu lohille mahantäytteeksi, mutta harjuksista odotetaan kasvavan muutamassa vuodessa sähäköitä jarrun vinguttajia. Kaikkiaan siikoja ja harreja molskahti lampeen ensimmäisessä erässä yhteensä 600 kappaletta.

Rakennuspuolella Kaukon vasarakäsi syyhyää jatkuvasti. Suunnitteilla on toisen, isomman kodan sekä savusaunan rakentaminen. Myös ulkoilmasta pitäville nousee ensi kesään mennessä pari avolaavua tulipaikkoineen. Kaukon toimintaperiaatteen mukaan kaikki pyritään rakentamaan itse ja ilman lainarahaa. Pitkän yrittäjärupeaman kokemuksella on levollisempaa painaa pää tyynylle, kun se ei ole kallellaan pankkiin päin.

Kaken rakennus- sekä fisustuskättä syyhyttää jatkuvasti.

Myös markkinointi on suurelta osin toteutettu omin voimin. Vaikka Kauko oli Kiimalammen puitteissa mukana Matikka -projektissa, täytyy yrittäjän itsensäkin olla aktiivinen kauppaamaan tuotettaan. Ja hyvin hoidettuna itse alue on paras markkinamies.

Kauko onkin markkinoinut Kiimalammen kotaa pienille ryhmille, jotka kaipaavat oikeaa erämaan hehkua, vaikkapa liikeneuvottelujen lomassa. Mikäpä onkaan tullessa rankkojen bisneskuvioiden välissä Kiimalammelle, virvelöidä lohta lammesta, hiipiä teerihaukulle tai istua äänettömänä jänispassissa. Illan hämärtyessä voi kabinettipölyt saunoa kotasaunassa, pulahtaa viileään lampiveteen, mielellään housut jalassa (kookas kirjolohi voi olla nälkäinen) ja saunomisen jälkeen nauttia makoisa itse kalastetusta lohesta valmistettu loimulohiateria. Aamulla vielä ennen päivän koitoksia ehtii pyörähtää lähisoilla tähtäilemässä peliään pitämään tulevien teerien perään.

Kun Kiimalampi sijaitsee puolentunnin ajomatkan päässä Joensuun lentokentältä ehtii aamukoneelle ja virkaan vaikka Helsinkiin saakka. Kun oikein kiima iskee, voi lammen vuokrata vaikka kokonaan omaan käyttöön, näin saa toteuttaa vähän aikaa samoja haaveita kuin Kauko aikoinaan.