goUp


























goUp


























goUp


























goUp































goUp





























goUp


































goUp































goUp

goUp

           

Teksti: Harri "Kala" Matikainen

Tänä vuonna kevät on pitänyt kiirettä aivan erikoisen kiivaalla tavalla. Kun ikkunasta katsoo ulos, ei menneestä talvesta ole jäljellä merkkiäkään näin toukokuun alkupuolella. Vedet ovat avautuneet ja kalalle miekkosen tai naikkosen mieli tekevi.

Mitäpä täällä iloisessa Itä-Suomessa kevään korvalla voi ja kannattaa kalavesillä sitten puuhailla. Veneen tervaus on ensimmäisiä askareita, joskin nykyajan kalaveneet ovat enemmänkin muovisia tai lasikuituisia, tervaruuhesta on aika ajanut ohi. Joka tapauksessa veneet on laitettava vesille laskukuntoon ja sitten kaiveltava syksyltä varaston nurkkiin jääneet kalavehkeet esille.

Jos vetouistelua harrastaa niin Pohjois-Karjalassa on useita mainioita järviä joista alkukesästä voi yrittää järvitaimenta, haukea tai järvilohta. Virtavesiä löytyy niin ikään useita joista siiman päähän voi houkutella taimenta, harjusta ja kirjolohta. Sitten maakunnasta löytyy muutamia ns. istuta ja ongi –vesistöjä joissa valtakalana jarruja kiristelee kirjolohi, joskus taimenkin. Näiden lisäksi maakunnan sadat pienemmät järvet ja lammet kätkevät pinnan alle miljoonia eväkkäitä, isoja ja pieniä, valmiina hotkaisemaan kalastajan houkutuksen kitaansa.

Vetouistelua Pohjois-Karjalassa

Maakunnan muutamat kookkaat järvet ovat olleet uistelukilpailuiden päänäyttämönä vuosikausia. Pielinen, Höytiäinen, Pyhäselkä, Orivesi, Puruvesi ja Pyhäjärvi ovat nimituttuja sadoille vetouistelijoille. Yhteinen nimittäjä näin keväällä noille vesille on järvitaimen sekä järvilohi.

                       
       Arto Tukiainen näyttää, että taimenen uistelu onnistuu myös soutamalla.     

Keväällä vesien avauduttua lohikalat liikkuvat aktiivisesti mm. kuoreen perässä selkävesiltä lähemmäksi rantoja. Pitkän talven jäljiltä on hankittava einettä suolenmutkaan ja tällöin koittaa vetouistelijoiden kulta-aika. Lohikalat liikkuvat pinnan tuntumassa ruokailemassa ja uistelija pystyy laittamaan omat erikoistarjoukset varsin helposti lohien nähtäville. Hyvin usein tarjous on tyyliä Kummisetä, siitä ei voi kieltäytyä ja iloinen ralli siimanpäässä on tosiasia.

Maakunnan kaikilla suurjärvillä on lohikalakannat suhteellisen hyvät, täyden alkukesän uistelupäivän aikana mahdollisuus mitantäyttävään taimeneen tai järväriin on varsin hyvä. Pielisessä, Pyhäselässä, Orivedessä on erinomainen kuorekanta ja näin ollen kuoreen kudun aikaan uistelu on tuloksekasta kuoreen sävyisillä vaapuilla. Puruvesi, Pyhäjärvi ovat muikkuvaltaisia järviä ja talven jäljiltä pintaan ruokailemaan tuleva muikku on lohikalojen kohteena. Niinpä viehevärityksissä kannattaa huomioida muikun sävy mukaan siimojen päihin. Höytiäisessä on jonkin verran muikkua ja pientä siikaa joten samoilla kuvioilla viehevalinnassa voidaan lähestyä järven petoja.
             
           
            Haukikin voi yllättää vetouistelijan! 

Kaikille edellä mainituille vesille pääsee kalastamaan helposti, kalastuslupia löytyy helposti vaikkapa maakunnan pääkaupungista, Joensuusta ja siellä P-K kalatalouskeskuksesta. Oman veneen tuonti ja ennen kaikkea vienti vesille onnistuu useista kohdista sillä laskuluiskia on rakennettu ympäri järviä. Majoitusta löytyy uistelijoille läheltä tai vähän kauempaa rantaviivaa, tasonkin voi valita luksuksesta hieman vaatimattomampaan. Kaikista kalastusmatkailuun liittyvistä asioista voi kysellä vaikkapa Carelicumin talossa Joensuusta Karelia Expert puh. 013 2675300.

Koskikalaan iloiseen Itä-Suomeen

Mikäli ei omista venettä eikä kiinnosta päiväkausia istua keikkuvan paatin penkillä niin voihan sitä kokeilla koskikalastuksen jaloa lajia. Itä-Suomesta löytyy useitakin upeita koskikalastuskohteita, mm. Ruunaa Lieksassa, Möhkönkosket Ilomantsissa, Saramojoki Nurmeksessa, Siikakoski Viinijärvellä, Pielisjoki Joensuussa sekä paljon muita nättejä kohteita. Näistäkin kaikista maakunnan virtavesistä saa tietoa P-K:n kalatalouskeskuksesta mutta muutamalla sanalla edellä mainituista voisi tehdä selkoa.

Ruunaa on tietenkin maakunnan lippulaiva, useita koskia ja upeita erämaisia kalapaikkoja. Kalastona Ruunaalla on kirjolohi, taimen ja harjus joista taimen ja kirre ovat istutusten varassa. Harjusta löytyy luontaisesti muutamilta koskialueilta kiitettävästi, mahdollisuudet jopa kehukalaan on olemassa, taitavalle perhokalastajalle.

            
             Jukka ja Kattilakosken kehutaimen.

Ruunaan kalastoa täydennetään useita kertoja kuukaudessa joten kalastusmatkailijoille löytyy mahdollisuuksia saada kalareppuun painoa.

Ruunaalla voi kalastaa heittovälineillä tai perholla. Parhaiten vieheistä toimivat leechit, pikku räsäset, pienet vaaput, Lotto –lippa, väreinä kaikki ärsyvärit. Perhoista kannattaa uittaa supertinseliä, pieniä pupia sekä ärsykevärisiä marabouhässäköitä. Ruunaalla on tarjolla majoitusta mm. Neitikoskella ja myös veneitä on kalastajille saatavilla.

Saramojoki on Nurmeksesta vajaat 20 km Kuhmoon päin, idyllinen virtakalastuspaikka muutamine koskineen. Kalastona istutettu taimen ja kirjolohi. Saramolta löytyy majoitusta vaikkapa Kalastajan majatalolta josta myös luvan myynti hoituu. Vieheinä yleensäkin samat tarjoukset kuin mihin tahansa istuta ja ongi –vesistöön, ärsyä ja pientä.

Katso: Saramojoki - Pohjois-Karjalan pohjoisin urheilukalastusjoki

Pielisjoki virtaa Joensuun läpi ja kaupungin koskiin on muutaman vuoden ajan istutettu järvitaimenta. Pyhäselästä, johon joki laskee, nousee koskiin luonnontaimenta sekä alkukesästä järvilohta. Koskista on saatu kookkaitakin lohikaloja sekä seassa vielä kookkaampia hookkaneita (hauki).

Kalastus on sallittu ainoastaan itäkoskessa ja tietoa sekä kalastuslupia saa vaikka hotelli Kimmelin vastaanotosta. Koski on syvä ja parhaiten kalastus toimii spinfluga menetelmällä, uittipa sitten vaappuja tai putkiperhoja. Alkukesästä jokeen nousee suuria määriä kuoreita kutemaan joten kuoreen väriset vieheet toimivat erinomaisesti. Myös näkyvämmät värit voivat antaa säväköitä vibroja vapakäteen.

Möhkönkosket ovat lähellä Venäjän rajaa Ilomantsissa historiallisissa raameissa. Muutama vuosi sitten entisöidyt kosket ovat taimenen ja kirjolohen istutusalustoina ja kalaa myös saa rannalle.

Majoitusta löytyy koskien partaalta, myös kalastusluvat löytyvät paikan päältä. Möhkökoskien vesi on hyvin ruskeaa joten punaisen eri sävyt pelaavat viehepuolella hyvin. Perhoista voidaan tuoda esille marabouhässäkät sekä aivan tavalliset streamerit.

Katso: Möhkönkosket Ilomantsissa

Siikakoski laskee Viinijärvestä Heposelkään, molemmat päätyvedet ovat lohipitoisia vesiä. Siikakosken kalastoa silti pidetään yllä istutuskirjolohilla sekä -taimenilla. Siikakoski on peltomaisemien läpi virtaava, kaunis kalastuskohde josta löytyy majoitusta kalastajille ja kalastajien perheelle. Siikakoskea suosittelen ennen kaikkea perhovälinein kalastettavaksi, laita silmät kiinni ja ajattele olevasi Juhani Aho.

Näin keväällä nämä virtavedet ovat runsasvetisiä mutta kesää kohti yleensä tilanne pienemmillä paikoilla muuttuu olennaisesti. Tänä keväänä kovia tulvia ei ole enää tulossa, erämaista on lumet sulaneet ja vedenpinta ei suuremmin nouse.

Istarilammikoita maan huipulta

Pohjois-Karjalassa on varsin paljon ns. istuta ja ongi –lampia. Noissa pienehköissä vesissä valtakalana on kirjolohi joskin aika-ajoin yrittäjät loirauttavat pinnan alle vähäisiä määriä taimenta .

                       
          Istaripaikat sopivat hyvin niin pojille kuin vaareillekin. Kuva ktl

Merkittävimpiä kalastuspaikkoja lienevät Villi Pohjolan Änäkäinen Lieksassa, Peurajärven alue Nurmeksessa sekä muutaman yksityisen yrittäjän ylläpitäminä mm. Lokinlampi Nurmeksessa, Iso Karhu Juuassa ja Kunnaslampi Polvijärvellä.

Villi Pohjolan vesistä saa parhaiten tietoa heidän omasta kalastusoppaasta jota saa mm. R-kioskeilta tai Metsähallituksen konttoreista kautta maan. Samalla löytyy vaihtoehtoja majoituksen suhteen.

Änäkäinen on pitkulainen järvi jossa vedenväri on tummahkoa. Järveä pystyy kiertämään rannalta kalastamalla mutta veneestä käsin pääsee paremmille pelipaikoille. Viime vuonna Änäkäisestä tarttui yli 16 -kiloinen hauenjytky vetouistelijan vieheeseen joten kirjolohien lisäksi muitakin petoja löytyy

Peurajärvellä istutustoiminta on keskitetty Iso Valkeiseen jossa on todella kirkas vesi. Lammen rannalla on veneitä ja tulentekopaikkoja. Peurajärven alueelta löytyy majoitusta, näistä tietoa paremmin Villi Pohjolan esitteestä.

Iso Valkeisella voidaan kalastaa rannalta käsin, suosittu rantakalastusmuoto on ootto-onki, tahnasyötillä.

          
Istarikirret ihastuvat ärsykeväreihin. Tämä tarttui pinkkiin Leechiin. 

Nurmeksessa on lähellä kaupunkia mutta kuitenkin erämaisessa maastossa Jorma Roinisen hoitama Lokinlampi. Erinomainen kalastuskeidas johon kalaa, etupäässä kookasta kirjolohta, Jorma istuttaa pari kertaa viikossa. Rannoilla on tarjolla muutama sähköistetty mökki ja myös veneitä on tarjolla. Rannalta käsin kalastaminen antaa tulosta myös erinomaisesti, jyrkästi syvenevät rantapenkat houkuttelevat kirjolohia etsimään haukattavaa. Viehevinkkinä pienet punasävyiset vaaput ja soutuperhona pinkki marabouhässäkkä yliveto.
Tiedustelut: 040-573 5751

Juuassa on lupsakka erämaan rauhassa sijaitseva Iso Karhun kalastuskohde jota Martti Nykyri on kehittänyt jo useita vuosia. Kalastona kirjolohi sekä luontaisesti haukea. Tänä kesänä Isolla Karhulla käydään kolmiosainen lohicup –kisa joka alkaa 9.6.02 Kisan voittaja palkitaan Erä Savon Venootilla. Martilla on lammen rantaan rakennettu muutama sähkötön mökki (erämaassa kun ollaan) ja veneitä on tarjolla myöskin. Rannalta kalastajat saavat saalista siinä missä soutajatkin. Syöttiongen käyttö kesällä myös sallittu. Viehevinkkinä pienet tummasävyiset vaaput ja musta soutuperho.
Tiedustelut: 050-358 2080

Kunnaslampi Polvijärvellä on kalastuskunnan hoitama vesistö, pieni lampi lähellä Lomakeskus Huhmaria. Huhmarista saakin vuokrattua veneen ja kalastusluvat Kunnaslammelle. Kalastuskunta pistää luparahat istutuksiin ja kalana on kirjolohi. Lammella on sallittu ainoastaan veneuistelu joka tuottaakin parhaan tuloksen näin kevään korvalla kun kirjolohet alkavat lopettaa kutuleikkejään. Viehevinkkinä oranssi ja räiskyvän vihreä vaappu sekä räiskyvärit soutuperhoissa. 
Tiedustelut Lomakeskus Huhmari 013-686 9210

Näiden esiteltyjen lisäksi löytyy maakunnasta useita muitakin erinomaisia kalastuskohteita mutta pitäähän asiasta kiinnostuneelle kalastajalle jättää jotain tehtävää itsellekin. Kysele Karelia Expertin toimistosta vaihtoehtoja ja lähde kalaan iloiseen Itä-Suomeen.

                     
Pohjois-Karjalan vesissä ui kehukaloja. Hannu Hiltunen ja Arto Ahola (oik) saivat tämän 5,5 kiloisen uistelemalla.

Näillä istarivesillä kausi on alkanut 18.5 ja ensimmäisinä päivinä on kalaa tullut todella hyvin. Kevään aikaisen tulon myötä jo lämmenneet vedet vaikuttavat kalojen liikkumiseen ja siitä syystä kalastuskausi Pohjois-Karjalan kalavesillä on alkanut erinomaisissa merkeissä.

Kuva:
Mediataju Oy

Kuva:
Hannu Hiltunen







































Kuva:
Mediataju Oy













































Kuva:
Mediataju Oy




















































































Kuva: ktl














































Kuva: Petrus















































Kuva:
Hannu Hiltunen