goUp

goUp

goUp

      Minä kans!

Jos haukivaara on ilmeinen, käytä ohutta peruketta!

goUp

goUp

     Viehemestari Erkki Virolaisen

        

Neuvot ja vihjeet meritaimenen syys- ja     talvikalastukseen

Teksti: KTL, keskustelut Erkin kanssa
Kuvat: Petrus Gottberg

Selkävesien lämpötila pysyi tänä syksynä pitkään korkeana. Nyt vedet ovat viilenneet, ja trutat ovat saapuneet syksyn syönnösalueilleen: rantavesiin ja selkäkivikoille. Viehemestari ja armoitettu taimenten pyytäjä Erkki Virolainen suostui haastatteluun ja neuvoo SFM:n lukijoita meritaimenen syyspyynnissä:

Sesonki jatkuu niin pitkälle talveen kuin avovettä riittää. Talvella tuulet sekoittavat vesiä ja tuovat rannallekin normaalia lämpimämpää, noin neliasteista vettä. Taimenet seuraavat näitä lämpövirtauksia, sillä niissä viihtyvät truttien saaliskalat: kolmipiikit, kilohailit ja silakat. Veneellä liikkuvan on tunnettava kalastusalueensa kivikot ja karikot. Nämä paikat ovat taimenjahdissa hot spotteja, mutta ne aiheuttavat myös vesillä liikkuvalle vaaratilanteita. Tunne kalastusvetesi. Opettele mahdolliset pelipaikat kevään ja kesän tyynien retkien aikana. Merkitse paikat merikarttaan ja mahdollisesti GPS:iin. Veneen ja kalastajan varusteet on oltava priimakunnossa, kun liikutaan syksyisellä ja talvisella merellä. Erityisesti moottorin on oltava käyntivarma ja teknisesti tiptop kunnossa. Jos kalastetaan rannalta, on hyvä laittaa saappaisiin liukuesteet. Jäänliukkaat kalliot ja rantakivikot voivat aiheuttaa taistelun tiimellyksessä kuperkeikkailmiön, jonka seuraukset voivat olla jopa kohtalokkaita, jos pääkoppa kalahtaa kivikkoon.

Erkin mielestä sana tyrskykalastus ymmärretään usein väärin. Kun veneessä on taitava miehistö, Erkki kalastaa jopa 14 m/sek tuulissa, mutta näin kova puhuri vaatii jo erityisen hyvät vene- ja turvallisuusvarusteet. Tyskykalastus on hienoimmillaan, kun tuuli on laantunut, lähes tyyntynyt, myrskyn jälkeen, ja vanha maininki molskahtelee ja loiskuu ottikivikoissa. Veden virtaukset tekevät silloin näistä paikoista lähes koskimaisia kalapaikkoja. Kun vapakäsi alkaa tehdä pakkoliikkeitä kuivalla maalla, Erkki lähtee kalaan oli tuulen suunta mikä tahansa. Parhaina ottituulina hän kuitenkin pitää lounaan ja luoteen välisiä tuulia. Länsipuolen tuulet ovat hyviä sekä Suomenlahdella että Saaristomerellä. Taimenet aktivoituvat, kun vesi on korkealla tai se on nousussa. Yleensä näin käy läntisten tuulien aikana. Kun eteläisellä Itämerellä tai Viron rannikolla on vahva matalapaine, myös tämä tilanne nostaa veden pintaa. Silloin ottituulia voivat olla muutkin kuin läntiset puhurit. Jos veden korkeus on laskussa, on taimenten isku yleensä heikkoa. Paras ottisää on pilvipuota.

Olkapäävammat ovat aiheuttaneet sen, että Erkki on siirtynyt hyrräkalustosta haspelikelaan ja -vapaan. Siimana hän käyttää uusia kuitusiimoja. Tämän takia vavan on oltava notkean joustava. Kaluston tärkeä ominaisuus on pitkät heitot. Joko keli tai kivikot voivat vaatia, että viehe on tarjoiltava erittäin pitkillä heitoilla. Koska punottu siima ei veny eikä näin auta väsytystaistelussa, on vavan tehtävä kalan taltutuksesta jouhean sujuva. Erkin perusvapa on 10 jalkainen Berkley. Pitkä vapa auttaa ohjaamaan ryntäilevää kalaa esimerkiksi keulan ohi, kun mies on yksin vesillä ja joutuu pysymään veneen hallintalaitteiden vierellä. Kala jännittää notkean vavan, joka puolestaan tekee työt, kun kala rynnäköi tai hyppää. Tärkeää väsytystilanteessa on vavan oikea kulma siiman ja kalan suhteen. Erkki pitää mittakalana puolitoistakiloista meritaimenta. Pienemmät hän vapauttaa, jos kala on vahingoittumaton. Kidus- tai silmävammainen kala on otettava syötäväksi. Perusperiaate on, että kaloja ei pakasteta. Jos saalista on tullut riittävästi ruokakaloiksi, on kotiinlähdön aika. Tänä syksynä Erkin lyhin kalaretki kesti 20 minuuttia. Sopivan kokoinen paistikas iski vieheeseen ja pääsi veneeseen, joten mies lähti kotiin. Tälle syksylle Erkki on kätellyt 19 meritaimenta, joista vain yksi on karannut. Hyvä ylösottoprosentti on osin vapakaluston ansiota, mutta varmaan suurin osa tehoista johtuu kalastajan taidoista. (toim huom)

                                        Henkka Noutaja

        

Kalastaa sekä kirkkaissa että sameissa vesissä. Kuvassa ylhäällä on Henkka Noutajan etupuoli, takapuoli on ärsykehileistä hopeaa kuten kuvan Pasin Namussa. Toimii Saaristomerellä, Ahvenanmaalla ja Helsingin edustalla kaikissa lämpötiloissa ja sekä keväällä että syksyllä. YLEISKONE

                                             Pasin Namu

          

Kuvassa alhaalla Pasin Namun etupuoli. Takapuoli on hopeahilettä kuten Henkka Noutajassakin. Kuvan EV:ssä on helmiäistä maalauksen alla, joten ärsyke on mieto. Namusta on myös fluoriärsykeversio. Käyttö kuten Henkka Noutajakin.

                                                    Kilohaili

          

Nimensä mukaan matkii meritaimenten tärkeää saaliskalaa kilohailia. Toimii ympäri vuoden, kun taimenet ovat hailidieetillä.

                                                    Bossu

         

Bossu kalastaa kylmässä ja kirkkaassa vedessä, kun plankton ja levätoiminta on lakannut. Hyviä saalistuloksia sekä Helsingin vesiltä että Saaristomereltä.

                                            Maitosilakka

         

Maitosilakka on loppusyksyn värivalinta, kun sumu tai tihkusade pimentää maisemaa. Helmiäisväritys synnyttää silloin ärsykkeen, johon taimenet haksahtavat.

                                             Kolmipiikki

                 

Kolmipiikki on taimenten saaliskala, josta trutat lataavat nopeasti energiaa talven varalle sekä keväällä talven jääkauden jälkeen.Tämä on selvästi pienempi malli kuin muut EV-Trutat. Erkki valmistaa vieläkin kevyempää Truttaa 11 grammaisena ja neljässä eri värissä. Kolmipiikki pyytää kaloja, kun vesi on hyytävän kylmää ja rantavesissä voi jo kellua hyhmäistä lunta tai jäähileitä. Kylmän jäykistämät kalat ruokailevat aivan rannan tuntumassa, joten heitot suunnataan rannan suuntaisiksi. Hidas kelaus ja pysäytykset ovat Kolmipiikin saalistavuuden salaisuuksia.

Tyson (Kuva tulossa myöhemmin)

Tyson on pilvisen päivän tyrmääjä. Tämän kuppipuolellta kuparihileisen ja selkäpuolelta mustan vieheen salaisuus on fosforoivat salmiakkikuviot selkäpuolella. Ne hohtavat pimeässä ja syvässäkin vedessä. Tyson on muutaman vuoden ollut todellinen tyrmäyskone pilvipoutaisina myöhäissyksyn päivinä.

Katso myös: EV-Trutta - vieheitä meritaimenen kevätkalastukseen

Vasen rivi ylhäältä: Bossu, Henkka Noutaja, Pasin Namu
Oikea rivi ylhäältä:
Maitosilakka, Kilohaili, Kolmipiikki