 |
|
|
|
||||
Velkua Iniö Askainen
|
|
|
Saaristomeri Harva kalapaikka Suomessa tai missään päin maailmaa pystyy tarjoamaan urheilukalastajalle niin monipuoliset mahdollisuudet kuin Saaristomeri. Ensinnäkin pyydettäviä kalalajeja on suuri valikoima: hauki, meritaimen, merilohi, kirjolohi, ahven, kuha, silakka, made, kampela, särkikalat ja aina silloin tällöin myös turska. Toiseksi Saaristomerellä voi kalastaa ympäri vuoden. Jokaisella vuodenajalla on omat sesonkikalansa: Talvella pilkitään ahventa, kuhaa, madetta ja taimenta. Keväällä jahdataan meritaimenia ja kudulle saapuvia suurhaukia sekä litkataan silakkaa. Kesällä ongitaan kuhia, ahvenia, haukia, säyneitä ja kampeloita. Syksyllä tahti tiivistyy ahvenjahdissa, hauenpyynnissä ja meritaimenen kalastuksessa. Silloin ongitaan myös joulun kalaherkkupöydän silakat. Kolmanneksi Saaristomerellä voi pyytää ja saada ainakin henkilökohtaisia rekordikaloja. Ahvenen peruskoko on selkeästi isompi kuin sisävesillä. Useimmat onkijat pitävät satagrammaisia apporoita poikasina ja ne palautetaan mereen. Kun assut saavuttavat varttikilon rajan, ryhdytään tarkistamaan perkausvälineiden terien kuntoa. Tietyillä, lähinnä sisä- ja välisaariston, alueilla on hauenkalastajalla erinomaiset mahdollisuudet päästä kymppikerhoon. Ulkosaaristossa suurhauki on valitettavasti ollut kateissa jokusen vuoden, eikä turskakaan ole saapunut sinne.
Turun saariston pohjoisosan Taivassalossa, Kustavissa ja Iniössä on monipuolisia urheilukalastusvesiä. Sisälahdissa ja salmissa uivat kuhat ja hauet, selkäalueilla eli aukoilla liikkuvat taimenet ja karikoiden ympäristössä syönnöstelevät suurahvenet. Näiden kolmen kunnan alueella on koko saaristoluonnon kirjo. Maisemat vaihtuvat, kun siirrytään idästä länteen, sisäsaariston lehdoista ulkosaariston karuun luotojen kirjomaan mosaiikkiin. Alueen pääväylä, tie numero 192, erkanee kasitieltä (Turku-Pori-Vaasa) Raisiossa kohti lounasta. Saaristomeren kolme eteläisintä kuntaa: Nauvo, Korppoo ja Houtskari, ovat aluetta, jossa urheilukalastaja voi tehdä todellisia löytöretkiä. Jos Pakkasherra luo kantavan jääkatteen, pilkkijälle saattaa talvella tulla pakka-ahventen saalistuksen jälkihoidossa kuljetusongelmia. Keväällä tavoitteena ovat joko meritaimenet tai suurhauet. Kesällä voi leppoisasti onkia ahvenia tai yrittää löytää salaperäiset säyneet. Kun onnistuu pyytämään kampeloita, niistä saa savustamalla erinomaista kalaherkkua. Syksyllä koittaa taas uusi hauki-, suurahven- ja taimensesonki. Silakkaa voi alueen eteläosassa litkata koko kesäkauden. Saariston kalalajeista vain kuha on tällä alueella harvinainen vieras, sillä se viihtyy sameammissa sisälahtien, -selkien ja -salmien vesissä.
|
||||
 |
 |
||||||
