GoUP

GoUP

GoUP

GoUP

VANTAANJOKI

Vantaanjoki alkaa Riihimäeltä Herustenjärvestä. Se virtaa rauhaisasti, suhteellisen suorasti etelään sen kummempia mutkia tekemättä.Vantaanjokeen laskee monta pienempää jokea: Palojoki Vihdistä hieman itään, Luhtaanmäenjoki Seutulan lähettyvillä ja Keravanjoki Helsingin ja Vantaan rajalla. Näidenkin välillä on vielä monta sivujokea joiden nimeäminen vaatisi oman aikansa. Vantaanjoesta on siis vain lyhyt pätkä pääkaupunkiseudun puolella. Paljon ennen Vantaan rajaa, Nurmijärven keskustasta länteen vajaa kolme kilometriä, kohisee Myllykoski, joka on perhostavan tuttavani mielestä hyvä paikka huijata kirjolohia.

Vesistössä on vähän järviä, ja siksi Vantaa saa koskilleen hyviä kuohuja, kun vesimassat tipahtavat taivaalta.Vantaanjoki valuu pääkaupunkiseudun puolelle Vantaan kaupungin pohjoiskärjessä, jossa Rajakoski - nimensä sijainnin mukaan saanut - jo antaa ensimmäiset kuohut. Koska Vantaanjoki virtaa Vantaan kaupungin sisällä, Vantaan kaupungin liikuntapalveluvirasto huolehtii tällä alueella joesta.

Loppupuolella (Pitkäkoski-Keravanjoen ja Vantaanjoen haara) joki on Helsingin ja Vantaan rajana, joten näillä alueilla saa Vantaalla kalastaa myös Helsigin kaupungin kalastusluvalla, ja luulisin, että tämä pätee myös toisin päin. Vantaanjoki jättää Vantaan hyväilyt taakseen Tammiston maisemissa ja siirtyy kokonaan Helsinginkaupungin huostaan. Keskellä Itä-Helsinkiä kohisee Pikkukoski ja seuraavaksi tulee jo Vanhankaupunginkoski. Siellä Vantaanjoki kohisee lopulta mereen. Uudet Vanhankaupunginselän rauhoitusalueet auttavat nousukalan pääsyä koskeen kutua yrittämään, joten todennäköisin paikka villin kalan tapaamiseen on Vanhankaupunginkoski.

LOHIKALOJA & VESISUSIA

Aloitin kalastamisen Vantaanjoella vasta tämän vuoden kesäkuussa. Olo oli kuin turistilla, kun en ollut kalastanut virtaavassa vedessä kymmeneen vuoteen.Varustuksena käytin pientä hyrräkelaa ja lyhyttä, jäykkää vapaa. Siiman valintakin oli ensin aivan täysi "fiasko". Kaksi reissua valui harjoitellessa: Menetin satoja metrejä siimaa ja lukuisia uistimia. Ja mikä parasta, onnistuin tartuttamaan perhon hauikseeni kiinni. Irrottamiseen tarvittiin lääkäri. Heinäkuussa vaihdon siiman paksumpaan ja kaupan hyllyuistimet itse tekemääni vaappuun. Se kannatti, sillä pian ensimmäinen kirjolohi temmelsi minun siimani päässä Vantaankosken ala-juoksulla, ja lopulta se pomppi myös kivikossa.

Mustakosken alapuoli.

Vielä mukavammaksi reissuistani teki kesähelteet ja hyrräkelan vaihto haspeliin. Toisen kirjolohen sain Mustakosken ala-juoksulta ja edelleen omalla vaapulla. Olen nähnyt muiden saavan kirjolohta oransilla lipalla ja olen kuullut sen toimivuudesta, mutta omat saaliini sillä kalastessani ovat rajoittuneet haukiin.

                  
                   Juhan yläasteella veistämä vaappu

Viime reissullani (5.9) havaitsin veden virtaavan jälleen vuolaammin kuin kuukauteen. Kirjolohta pomppi uistimen vieressä, ja iskuja tuli kaksi lyhyellä heittosessiolla, mutta kumpaakaan en onnistunut tartuttamaan lopullisesti.

KATTAVA KALASTO

Meritaimen aloitti jo heinäkuussa nousemisen Vantaanjokeen. Minun korviini kantautui tieto 1,7 kiloisen taimenen saamisesta Mustakosken niskalta, ja itse tein Tanesta havainnon Vantaankosken alajuoksulla. Viimeksi kuulemani merilohi on tullut tammikuussa Vantaankosken ja Mustakosken välisestä suvannosta. Kalalle mitattiin painoa 10 kiloa. Helsingin Sanomien artikkeli on kertonut myös 16-17 kiloisen kojamon saamisesta koukkuun.

           
            Kirjolohet istutetaan Vantaanjokeen pyyntikokoisina

Kirjolohen saanti on todennäköisintä koskialueilla. Ahventa tapaa niillä myös usein, mutta suurin näkemäni ahven on ollut sadan gramman nurkilla. En silti pidä yhtään mahdottomana suuremman kyrmyniskan saamista. Muistan lukeneeni Helsingin Sanomista vuosia sitten Vantaanjoen kalakannasta artikkelin, jossa mainittiin harjusistutuksista joen latvavesille. Toivon siis löytäväni tulevaisuudessa Vantaan pohjoisemmilta koskilta tai vielä ylempää harjusta. Siian on todettu nousevan Vantaanjokeen, mutta omilla lyhkäisillä perhonuittoyrityksilläni en ole saanut semmoista vielä koukkuun. Kirjolohien istutukset jatkuvat syksyllä kahden viikon välein, joten koko syksy on jännittävää kalastuskautta Vantaanjoessa.

Mustakosken yläpuoli.

Vantaanjoki on itselleni ollut merkittävä luonnonhelma, kun en omista autoa. Pääsen Espoosta kätevästi bussilla Vantaankoskelle. Tästäkin syystä suosittelen paikkaa jokaiselle veneettömälle ja autottomalle kalamiehelle, joka kaipaa kalaisia reissuja lähellä pääkaupunkiseutua.

Vantaanjoelle voi lähteä järeän haukivavan kanssa uistimena "12cm Nilsu", tai UL-välinein pieniä vaapuja nakkelemaan. Jokaiselle löytyy kokemuksia. Liikuntapalvelut ovat tehneet kalastuslupien hankkimisen helpoksi jokaiselle kalastajalle.

KALASTUSRAJOITUKSET

Vantaan kaupungin kalastuslupa oikeuttaa käyttämään Vantaanjoessa vain yhtä vapaa kerrallaan ja pyydystämään vain kolme kirjolohta vuorokaudessa. Matosyötin käyttö on kielletty Vantaanjoen koskialueilla. Myös Vantaankosken ja Mustakosken väliseen suvantoon tarvitsee Vantaan kaupungin kalastusluvan, ja siinä on myös pilkkiminen ja onkiminen kielletty. .Pitkäkoskessa ja Ruutinkoskessa sekä Niskalankoskessa onkiminen on kiellettyä. Pitkäkosken rannoilla ja Ruutinkosken etelärannalla on luonnonsuojelualueet, joiden alueella liikuminen on sallittua vain rakennettuja polkuja pitkin. Helsingin ja Vantaan koskilla on rauhoitusaika marraskuussa.

KALASTUSLUVAT

Vantaan kaupungin kalastuslupa maksaa ulkopaikkakuntalaiselle 30mk/vrk, 60mk/viikko ja 200mk/vuosi. Vantaalaisille 20mk/vrk tai 100mk/vuosi. Luvan voi lunastaa Vantaan kaupungin uimahalleilta (Martinlaakso, Myyrmäki ,Tikkurila, Korso ja Hakunila), kaupungin liikuntapalvelujen toimistosta (Kielotie 20 c ,Tikkurila), Bjursin ulkoilualueen valvojalta, Vantaan retkeilyhotellista (Valkoisenlähteentie 52,Tikkurila) ja Vantaankosken kioskilta. Vanhankaupunginkoskella kalastavan on hankittava kosken erillislupa, jota myy Ravintola Kuningaskalastaja. Syyskuun 15. päivän jälkeen lupavuorokausi on jaettu kolmeen kalastusjaksoon, jotka alkavat klo 6.00, 12.00 ja 18.00. Koski on rauhoitettu klo 0.00-6.00.

Luvan maksamisella on tärkeä vaikutus joen rikastuttamiseen. Ilman istutuksia voisivat kalareissut olla hyvin tyhjiä. Paikallinen kalastusseura on rakentanut heittolaiturin Vantaankoskelle. Kalastuksenvalvoja kertoi minulle miehestä, joka kerää jokaisella reissullaan muovipussillisen roskia rannoilta. Jos jokainen kalastaja laittaisi omat jätteensä roskapönttöön, joka löytyy aivan kosken vierestä, ei kenenkään tarvitsisi enää yksin touhuta.

Kehotan kalamiehiä jättämään kovimpina syysmyrskyinä veneen laituriin. Lähtekää tukemaan Vantaanjoen kalastustoimintaa. Kalastakaa sen koskilla ja oikein luvan kanssa.

Kalaisaa syksyä jokaiselle kalamiehelle ja -naiselle!

Kuva.
Vantaankoski
alkaa
Kehä III:n alta.