SPORTFISHINGMAGAZINE.fi
SFM.gif (48 bytes)
SFM.gif (48 bytes)
SFM.gif (48 bytes)
SFM.gif (48 bytes)
SFM.gif (48 bytes)
SFM.gif (48 bytes)
SFM.gif (48 bytes)
SFM.gif (48 bytes)

sfm1.gif (21962 bytes)

sfm2.jpg (15739 bytes) artikkelit.jpg (1731 bytes)   tips.jpg (1250 bytes)   arkisto.jpg (1670 bytes)  

SFM.gif (48 bytes)
SFM.gif (48 bytes)
SFM.gif (48 bytes)
SFM.gif (48 bytes)
SFM.gif (48 bytes)
SFM.gif (48 bytes)
SFM.gif (48 bytes)
SFM.gif (48 bytes)


archipelago.gif (1411 bytes)

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

goUp








SFM.gif (48 bytes)
SFM.gif (48 bytes)
SFM.gif (48 bytes)
SFM.gif (48 bytes)
SFM.gif (48 bytes)

 

Kuhan jigikalastus
K.Tapani Loisa

Kuhan jigikalastuskausi alkaa toukokuun alkupuolella ja on kiivaimmillaan toukokuun puolivälistä aina kesäkuun loppuun. Koko heinäkuun ajan jigisaaliit vielä vastaavat tasoltaan täysin uistelelemalla ja pilkkimällä saatuja kalamääriä.


zander_in_evening.jpg (4970 bytes)
Toukokuun 19. kello 22.13.

Kuhan jigikalastukseen sopivat hyvin tavalliset heittotyökalut. Kela ja vapa valitaan luokasta yksi tai kaksi ja siima väliltä 0.20-0.30mm. Paksumpi siima mahdollistaa hieman väkivaltaisemman vieheen irroittelun pohjasta tai muusta vedenalaisesta roinasta. Herkuttelija valitsee tietenkin välineikseen UL-työkalut.

Haavi on tarpeellinen apukeino, kun kalastetaan veneestä ja etenkin laiturikalastuksessa. Asiallinen kalastaja pitää mukanaan pappia tai muuta sopivaa kalautuskalikkaa, jolla kuhan voi alustavasti siunata pannulle käsiteltäväksi. Saaliin säilytykseen on hyvä varata muovinen laatikko tai ämpäri. Kun kalastetaan veneessä tai varsinkin laiturilla on sangen epäsiistiä antaa teurastettujen kalojen valuttaa verensä yltympäriinsä.

Jigeinä voi käyttää sekä toukka- että kalajigejä. Mukaan otetaan kohtuullinen värivalikoima. Ottivärit kuhalle vaihtelevat nopeasti samankin kalastusrupeaman aikana. Varma aloitusväri on ollut fluorikeltainen. Valkoista ja lasinkirkasta kannattaa kokeilla iltapäivällä ja alkuillasta. Hämärän laskeutuessa tulosta saadaan fluorioranssilla toukalla. Musta ja koneöljyn värinen saalistavat lähes pimeässä. Kalajigeistä voi valita vastaavia värejä.

             
             
Toukokuun loppu 2001, Bude ja 2,5 kiloinen fluorikeltaiseen ottanut

Joskus hajusteeksi jigin koukkuun pujoteltu madonpätkä parantaa ottihalukkuutta. Jigipääksi valitaan sellaisen muotoinen pää, joka ei jigiä pohjassa pomputeltaessa takerru joka ainoaan pohjaliekoon kiinni. Kun kutu on kiivaimmillaan, mätipalloksi värjätty jigipää on ollut tehokas. Väitetään, että etenkin koiraat jäävät kutualueelle puolustamaan hedelmöitettyä mätiä. Mätipalloksi värjätty jigipää luonee kuhauroille mielikuvan mätiä varastavasta luikerosta.

Koska kuhan löytää touko-kesäkuussa kutualueiltaan matalasta vedestä, ei jigipäänä kannata käyttää liian painavia lyijymötiköitä. Kuhat lempivät parhaimmillaan jopa puolimetrisessä vedessä. Normaali kalastussyvyys on metrin ja kolmen metrin välissä. Jos heiton sisäänkelauksen aikana on tuntunut jonkinkaanlaista näykkimistä, ei kannata nostaa jigiä suoraan veneeseen. Kevyt veneen vierellä pilkkiminen saa useimmiten aikaan lopullisen näykkäisyn.

 

sfm3.gif (20173 bytes) sfm_fin.jpg (6187 bytes)