SPORTFISHINGMAGAZINE.fi
SFM.gif (48 bytes)
SFM.gif (48 bytes)
SFM.gif (48 bytes)
SFM.gif (48 bytes)
SFM.gif (48 bytes)
SFM.gif (48 bytes)
SFM.gif (48 bytes)
SFM.gif (48 bytes)

sfm1.gif (21962 bytes)

sfm2.jpg (15739 bytes) artikkelit.jpg (1731 bytes)   tips.jpg (1250 bytes)   arkisto.jpg (1670 bytes)  

SFM.gif (48 bytes)
SFM.gif (48 bytes)
SFM.gif (48 bytes)
SFM.gif (48 bytes)
SFM.gif (48 bytes)
SFM.gif (48 bytes)
SFM.gif (48 bytes)
SFM.gif (48 bytes)


finland.gif (1467 bytes)



 


goUp

































goUp

































goUp































goUp


































goUp

















SFM.gif (48 bytes)
SFM.gif (48 bytes)
SFM.gif (48 bytes)
SFM.gif (48 bytes)
SFM.gif (48 bytes)


         Meritaimenen talvikalastus
                   

Teksti ja kuvat: Ktl

Mitä kylmemmäksi vedet jäähtyvät, sen kiivaampi on meritaimenten syöntihalukkuus.Talven varalle on saatava rasvaista einettä. Taimenten kylmenevien vesien ravintoa ovat kolmi- ja kymmenpiikit sekä pikkutuulenkalat. Näiden lajien esiintymisaluetta ovat matalat rantavyöhykkeet. Navakat tuulet ja niiden nostattamat mainingit pakkaavat näitä herkkupaloja rantojen tuntumaan. Tyrskykalastus ymmärretään usein väärin. Ei ole mitään mieltä lähteä uhkarohkeasti keikkumaan laineille, kun tuuli puhaltaa parikymmentä metriä sekunnissa. Myrsky jättää jälkeensä päiväksi pariksi mainingit. Nämä hetket ovat tyrskykalastuksen aikaa.

Taimenvieheen tärkeimpiä ominaisuuksia on vieheen leijaus, kun kelaus pysäytetään Taimenet saalistavat usein pienissä parvissa. Yksi yksilö iskeytyy pikkukalaparveen niin, että osa sinteistä taintuu ja vajoaa hitaasti kohti pohjaa. Truttaparven muut kalat napsivat taintuneet herkut suihinsa. Kun vieheessä tuntuu pienikin kopaisu, on syytä pysäyttää kelaus. Jos viehe leijaa kauniisti väristen, on seurauksena useimmiten tärppi ja tartutus. Hidas alasleijaus on myös tärkeä ominaisuus, kun kalastetaan aivan rantaviivan tuntumassa ruokailevia taimenia. Vettä voi alimmillaan olla pari kolmekymmentä senttiä. Juuri sen verran, että kalat sopivat uimaan.

                         
                         Pingo ja kaksi oolantilaista rantakalaa Kuva Pingo


K
ivikkoiset pitkät ranta-alueet, joihin etelän ja lännen väliset tuulet pääsevät puhaltamaan avoimilta seliltä, ovat rantasipien hot spotteja. Taimenet kruisailevat rantamatalan päällä. Ensimmäiset heitot heitetään kohtisuoraan rannasta ulos taipuvien maininkien selkään. Usein kala iskee välittömästi, kun viehe vajoaa aallon harjan alle. Samoilta jalansijoilta kalastetaan useampi heitto niin, että viimeiset tarjoukset tehdään aivan rantaviivan suuntaisesti. Joskus trutat luuraavat pari kolmekymmensenttisessä rantaporeessa. Kun aallokko tekee rantaviivan tuntumaan peilejä, ne on syytä tarkistaa ensin. Rantaa pitää lähestyä matalana, etteivät taimenet säiky kalastajan hahmoa. Ekat heitot on syytä nakata jo kaukaa kuivalta maalta. Vasta sitten on aika hakea jalansijat rantaviivalta. Kahluuhousut tai pelastautumispuku on oikea varustus rannaltakalastukseen. Kahluusauvakin on hyvä apuväline liukkaalla rantamatalalla liikkumiseen.

Myöhään syksyllä taimenia on usein pyydettävä jopa supermatalassa vedessä. Tämä on vaikuttanut oman vieherasiani sisältöön. Olen jo usean vuoden ajan pienentänyt ja keventänyt viehevalikoimaani. Ennen ehdoton valinta oli E.V. Trutta tyyppiset, painoiset ja kokoiset kevennetyt lusikkauistimet. Nyt rasiaa täyttävät 10-20 grammaiset 4-7 senttiset pikkulusikat, kevennettyinä tai tavallisina. Myöhäissyksyllä taimenet ovat kolmipiikki- ja pikkutuulenkalajahdissa  maininkirantojen terasseilla. Liian painava viehe nappaa koukkuihin jo ennen ensimmäistä kelan kammen pyöräytystä lastin rihmaleväköntsää. Nykyaikainen teknologia on kehittänyt  siimoja, joiden vetolujuus on ohuissakin läpimitoissa riittävää meritaimenten kalastukseen. Esimerkiksi 0,15 mm mikrokuitusiimoille taataan yli viiden kilon vetolujuuksia. Ohut siima mahdollistaa riittävän pitkät heitot keveilläkin vieheillä. Tiedän tapauksia, joissa isoilla, jopa 18 senttisillä, vaapuilla on saatu meritaimenia. Nämä kalat on kuitenkin yleensä saatu hauenkalastuksen sivutuotteina.

        
         Iltahämärä om hopeankalastajan kulta-aikaa

M
eritaimenia voi saada päivänvalossa mihin aikaan tahansa. Yksi hetki on kuitenkin vuosien varrella ollut ylitse muiden: Golden Hour, kultainen iltahetki. Noin tunti ennen auringonlaskua ja vielä tovi sen jälkeen on usein ollut kovimpien väsytystaistelujen aikaa. Ehkä valon määrän väheneminen herpauttaa meritaimenten tarkkaavaisuutta niin paljon, että ne valoisaa aikaa helpommin haksahtavat keinotekoisten vieheitten houkutuksiin. Tai ehkä iltaruokailu on taimenille tärkeä tapahtuma. Muutama vuosi sitten Brändön vesillä saimme kahteen mieheen noin kolmen vartin kalastuksen aikana neljä meritaimenta (1,5-4,2 kg) ja yhden nelikiloisen kirjolohen. Aiemmin päivällä olimme samassa kivikossa paikallistaneet kaloja, kun ne nokkivat tai seurailivat vieheitä. Oikea paikka ja oikea aika antoi makean päätöksen päivälle ja sopivan suolaisen aamupalan.

                
                Oranssi ärsykeväri petti tämän tanen

V
edenkorkeus ja ilmanpaine vaikuttavat meritaimenten aktiivisuuteen. Yleensä kuumimmat taimenenkalastuksen tuokiot koetaan korkeapaineella ja vedenpinnan ollessa plussan puolella. Tahkosimme lokakuussa Peten kanssa viikon verran Brändön vesiä. Projektikala oli ahven, mutta etenkin varhaiset aamu- ja myöhäiset iltahetket pyhitimme meritaimenille. Viikon kalastuksen tuloksena oli parikymmentä varmaa taimenhavaintoa tai tärppiä. Kalat vain tuuppailivat vieheitä. Veden lämpötila, paikat ja ilmanpaine olivat kohdallaan, mutta vesi oli noin 25 senttiä 0-tason alapuolella. Seuraavalla viikolla tuuli kääntyi lounaaseen ja vesi alkoi nousta plussan puolelle. Neuvoin parille tutulle kaverille Peten ja minun paikantamat kalojen olinpaikat. Poikien kahden päivän kalastuksen tulos oli mainio: viisi taimenta 1,5-3,0 kg. Kaikki kalat täsmälleen samoilta paikoilta, missä meillä aiemmin oli ollut pelkkiä tärppejä.

        
        Noutaja ja muut keltapunaiset värit pelittävät jääkylmässä vedessä 
        Kuva Markku Autio


M
eritaimenen kalastuksesta voi nauttia niin pitkälle kuin avovettä riittää rannoilla. Useana talvena taimenenpyyntiin on päässyt koko talven ajan esimerkiksi Ahvenanmaan pääsaaren länsirannoilla.

Vieheitä ja värejä

     

K
uvassa muutamia omia suosikkejani meritaimenen talvikalastukseen

1. Blue Foxin Trout Quiver 5 senttisenä ja hopeamustana on mainio kolmipiikin matkija

2. ja 3. Pienimmät Helmi Räsäset vajoavat hitaasti, joten niillä voi kalastaa aivan rantaviivan tuntumassa. Sininen-punainen väri on hyvä päiväkalastuksessa kirkkaana päivänä ja oranssia tarjotaan aamu- ja iltahämärissä.

4. ja 5. Blue Foxin Inkoo on halpalusikoiden parhaimmistoa. 18 g tummanhopea musta kelpaa tuulenkaloja kyörääville taimenille. Inkoon uutuus on 12 grammainen ja 50 millinen. Myös tätä pientä Inkoota on ladattava rasiaan useissa väreissä.

6. Abun klassikko taimenviehe on Toby. Uudet flashivärit ovat toimineet hyvin. Sininen on aurikoisen päivän perusväri. Se toimii myös illalla, kun on jo lähes pimeää.

7. Orrensalon Matin valmistama kevennetty lusikka värissä helmiäissilakka on joka kelin pyytö.

8. Blue Foxin Trout Trophya tehdään 12 g/ 60 mm, 18 g/ 75 mm ja 22 g/ 90 millisinä. Värejä on kuusi. Trout Trophy on hyvä valinta, kun joudutaan heittämään vastatuuleen. Oranssi on ärsyvärien aatelia hyiseen veteen.

9. E.V.Trutta värissä Noutaja on alle neljäasteisen veden perustyökalu. Väri toimii sekä talvella että varhain keväällä.

10. Rapala Husky Jerkin 10 senttinen suspending uutuus on uittamaton lelu, mutta vaikuttaa mielenkiintoiselta. Suspilla voi kalastaa tarvittaessa lähes yhtä hitaasti kuin perhoilla.

Lue myös:

Viehemestari Erkki Virolaisen vihjeet meritaimenen kalastukseen loppusyksyllä ja talvella 

EV-Trutan kevään värit


 

Kalastusopas
Ingmar "Pingo"
Eriksson




Talven mainingeissa piilee hopea-aarre
Kuva Pingo


sfm3.gif (20173 bytes) sfm_fin.jpg (6187 bytes)